Vuonna 1906 perustettiin Paltamon pitäjän kolmas osuuskassa, Paltamo-Melalahden Osuuskassa. Se toimi kassan pitkä-aikaisimman kassanhoitajan Johannes Väisäsen talossa, Juholassa 30 vuotta.
Lue lisää [PDF]
Hahtolan kestikievari palveli matkustavaisia Kajaanista Ouluun kulkevan reitin varrella 1880-luvulta 1900-luvun alkupuolelle. Melalahti, Vaarankylä, Kiveskylä, Pehkolanlahti ja Kuuskanlahti olivat 1900-luvun alusta lähtien Paltamossa ne kylät, joissa lestadiolaista herätystä eniten esiintyi. Hahtolan isäntä Viljami Väisänen oli herätysliikkeen pidetty ja kysytty maallikkosaarnaaja.
Lue lisää [PDF]
Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkitty Hahtolan kuparikaivos on ollut merkittävä historiallinen metallikaivos. Kaivoksesta louhittiin kuparimalmia 1780 alkaen yhteensä 180 tonnia.
Lue lisää [PDF]
Kaksi vuosikymmentä, 1940-luvun lopulta 1960-luvun lopulle Vaarankyläläisiä palvellut kyläkauppa sijaitsi Viitaselän talossa, Eliina ja Kalle Leinosen pirtissä.
Lue lisää [PDF]
Melalahden Vaarankylän nuorisoseuran-talo rakennettiin vuonna 1917. Nuorisoseurantalo oli kylän nuoren ja vanhemmankin väen kokoontumispaikka, jonka eteen tehtiin valtavasti talkootöitä.
Vaarankylän kansakoulu valmistui vuonna 1930. Kaksiopettavainen koulu toimi 47 vuotta. Koulutoiminta lakkasi 1977. Kyläyhdistys osti rakennuksen ja nimesi sen Vaarantaloksi, josta on tullut kyläläisten kokoontumistilojen lisäksi suosittu juhlien ym. tilaisuuksien pitopaikka. Samalla tontilla sijaitsee yleisesti käytössä oleva tilava kotarakennus. Metsästysseura Hukkalan-Erä on rakentanut tontille myös metsästysmajan, lahtivajan ja "koirahotellin".
Matalansuo on yli 200 hehtaaria laaja aapasuo jolla umpeenkasvavassa Matalan-järvessä on vielä avovettä. Alue kuuluu soidensuojelualueeseen ja on Natura-aluetta. Suon läntisessä laidassa sijaitseva lintutorni on syrjäisen sijaintinsa vuoksi hyvä ja rauhallinen paikka lintujen tarkkailijalle.
Lue lisää [PDF]
Sutelankujansuu on vanha risteyspaikka Vaarankylällä. Neljän tien risteyksenä se muodoistui merkittäväksi kylän palveluiden keskittymäksi.
Ketopelto edelsi Vaarankylän urheilukenttää. Se raivattiin kylän nuorisoseuran ja pesäpallon harrastajien toimesta. 1950-luvulla kunta rakensi urheilukentän, jonka kohdalla tien toisella puolella toimi Hannan kioski n. vuosina 1959-1968. Nykyään kentälle on virinnyt uutena lajina esteratsastus.
Vaarankylässä on ollut kaupallinen suksenvalmistuskeskittymä. Aholla ja Vesalassa on monen sukupolven ajan valmistettu suksia myyntiin. Hovissa sijaitsi suksitehdas, jossa valmistettiin Palta-Suksia.
Vaarankylä sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Oulujärvestä. Kylän kalastus ja virkistyspaikkana on ollut tärkeällä sijalla Kalajärvi. Sen rannalla on ollut aikoinaan pysyvääkin asutusta torppareiden muodossa, mutta nykyään rannoilla on pelkästään loma-asuntoja. Kyläläiset ovat kautta aikojen kalastaneet, retkeilleet ja uineet järvellä.
Lue lisää [PDF]
Metsästysseura Hukkalan-Erän Kattaikon tien varressa sijaitseva laavu "Ätinä". Laavussa on vanha kiuas lämmityslaitteena. Laavun edessä on tulentekopaikka. Vierestä löytyy lähteen raikasta vettä.
Lue lisää [PDF]
Perinteen harrastaja, säilyttäjä ja vanhojen työkoneiden entisöijä pitää esillä pihapiirissään "aarteitaan" ja esittelee mielellään niitä kiinnostuneille.
Vaarankylän kansakoulu aloitti toimin-tansa Ison Kytömäen tiloissa. Talon "aittamuseossa" on nähtävillä talon tarvekalusto 1900-luvun alkuvuosikym-meniltä sekä ajalta sitä ennen. Museosta löytyy myös talossa sijainneen koulun välineistöä ja navettarakennuksesta suuremmat työkoneet ja tarvekalut.
Rinteen hierinmylly ja sauna sijaitsevat rehevässä purolaaksossa. Myllypuro on ollut jauhatuspaikkana 1700-luvulta lähtien. Lähistöllä, puron varressa on merkkejä muistakin myllyistä pengerryksinä ja kanavointeina. Kaikkiaan aikanaan purossa on sijainnut seitsemän myllyä. Rinteen myllyä käytettiin aina 1940-luvulle saakka. Mylly ja saunarakennukset on säilytetty ja kunnostettu toimintakuntoisiksi. Piha-piirissä on tulentekopaikka, joten se on mukava retkeilykohde.
Lue lisää [PDF]
Nuuttilan laavu on rakennettu vanhalle Väisälän niittysaunan sijalle Heinijoen varteen. Laavu on saanut nimensä kahdesta Nuutista, jotka olivat sitä rakentamassa. Laavun kohdalla Heinijoki kohisee mukavasti, onhan siihen ennen laavulle tuloa yhtynyt myös Myllypuron vedet. Laavun lähistöllä on jäännöksiä myös paikalla olleista kahdesta Halmetmäen myllystä. Myllyjen seutu onkin jakokunnan maata, kuten myllyjen seudut yleensä. Purosta on saatu aikoinaan mm. tonkoja. Nykyinen laavu on metsämiesten ja luontoharrastajien ja linnustajien käytössä ja suosiossa.
Lue lisää [PDF]
Kalkin Louhinnalla on pitkät perinteet Paltamossa. 1910-luvulla Kiehimän Heiskalan maille perustetun kalkki-kivilouhimon kolme louhosta ovat vielä nähtävissä samoin louhimon ammus-kellarin jäänteet.