Viilon vanha pirtti 1800 luvulta, on Melalahden vanhimpia rakennuksia. Ollut alkujaan torpan savupirttinä. Metsälaidun ja kallio arvokkaita elinympäristöjä monille uhanalaisille hyönteis- ja kasvilajeille.

Rakennettu 1929-1930 kun Kontiomäki – Oulu rautatie rakennettiin. Oli aikoinaan merkittävä kylän henkireikä ulkomaailmaan. Asemalta lähti junalla maidot, kalat ja kasvimaan tuotteet myyntiin Kajaaniin. Asemalla toimi myös kylän postitoimisto 1970-luvulle saakka. Purettu ja pois siirretty 2013.

SOK:lainen osuuskauppa. Rakennettu -30-luvulla. Kauppa lopetettu 1981. Nykyisin yksityisasuntona.

Rakennus valmistunut 1912. Autioitui 50 - 60 -lukujen vaihteessa. Tuli kyläyhdistyksen omistukseen 1990-luvun alussa. Mökkiin kuuluu kaikki asumisen aikaiset esineet ja tarvekalut, sekä suuri määrä aikakausi ja sanomalehtiä, kirjeitä ja kortteja sekä perheen valokuvia. Mökkiä on kunnostettu Kainuun ympäristökeskuksen varoilla 1990-luvun lopulla. Kyläyhdistys on myös rakennuttanut huoltotien Melalahden koulutieltä. Pertinpihaan liittyy myös monipuolinen luontopolku.

Kaivoksesta on louhittu muutamia vuosia 1940 ja -50 lukujen taitteessa kvartsiittia lasiteollisuuden raaka-aineeksi. Louhos on ajettu kuorma-autoilla Melalahden asemalle, jossa se on lastattu junaan tehtaalle kuljetettavaksi. Kaivoksen huolto- ja varastorakennukset olivat Kunnaan Otulla ja Allilla (Kärkkäinen) navettana. Rakennukset purettiin 2000-luvun alussa.

Polku rakennettiin 1990-luvun puolivälissä silloisen Kainuun ympäristökeskuksen toimesta ja kustannuksella. Polulla pääsee tutustumaan melalahtelaiseen perinne- ja lehtomaisemaan. Polku kulkee läpi vanhojen peltojen ja laidunmaiden. Reitillä pääsee tutustumaan lehtipuuvaltaiseen ja kuusivaltaiseen lehtoon, niiden monipuoliseen kasvillisuuteen. Myös liito-oravan elinympäristöä löytyy reitin varrelta. Kunnaan tilan maalla on myös ”Metso-kohde.” Maanomistajien vapaaehtoisesti määräajaksi suojeluun luovuttama alue. Myös Myllypuron vesiluonto ja myllyhistoria löytyy reitiltä kuin myös kvartsiittikaivos.

Vanha ja uusi osa. Vanhempi osa on rakennettu 1912 ja uusi 1955. Koulu on ollut koko olemassa olonsa ajan hallitseva maisematekijä Melalahden kylämaisemassa. Koulu on suurimman ajan toiminnastaan ollut 3-opettajainen kansakoulu. Oppilaita enimmillään 50 - 60 lukujen taitteessa toista sataa. Koulu lakkautettiin oppilaiden puutteessa 1990 – luvun loppupuolella. Rakennukset ovat nykyään yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä.

Mäellä on asunut nahkuri, joka on tarvinnut kalkkia nahkojen käsittelyprosessissa. 1800-1900- lukujen vaihteessa.

Alkujaan jakokunnan omistuksessa ollut n. 9 ha:n metsäinen palsta jossa on arvokas lehtokasvillisuus. Alueesta tuli lehtojensuojelualue vuosituhannen vaihteessa. Palsta on isossa jaossa perustettu kyläläisten verkko- ja rysäriukujen ottamista varten. Alkuperäinen käyttötarkoitus on varmaankin loppunut jo kauan sitten, mutta kyläläiset ovat vaalineet aluetta merkittävänä maisematekijänä. Alueelle haki suojelupäätöstä maanomistaja, jakokunta. Alue on järeää kuusikkoa joka kasvaa kylän korkeimmalla kohdalla ja on näin hallitseva elementti kylän maisemassa. Myös liito-oravan asuinympäristö. Meneillään tilusvaihtoprosessi Metsähallituksen ja Jakokunnan välillä.

Rinnepelto jota on enimmäkseen käytetty nuoren karjan (vasikoiden) laitumena. Arvokas perinnemaisemakohde ja monipuolinen niitty/ketokasvillisuus. Myös maisemallisesti arvokas. Laidunnuksen loputtua on aluetta hoidettu niittämällä. Kyläyhdistyksen toimesta on kohteella uusittu perinteistä pystyaitaa. Hakaa on yritetty laiduntaa lampailla, mutta ilvesten takia lampaiden pidosta alueella on luovuttu.

Kylän ainoa yksityinen kauppa. Talossa kauppaa on pidetty kahdessa polvessa. Rakennettu 1920 luvun lopulla. Kauppa on aloittanut 1927. ja se lopetettiin 1993. Ensimmäinen kauppias on ollut Heikki Kurkinen. Hänen jälkeensä kauppiaana on toiminut poika Kalevi Kurkinen. Viimeinen kauppias oli Kalevi Kurkisen puoliso Aino Kurkinen. Kaupalla ei ollut ”poliittista leimaa” niin kuin Maakunnalla ja Osulalla, joten siellä voivat asioida kaikki kyläläiset poliittisesta suuntautuneisuudestaan huolimatta. Lisäksi kaupassa oli kylän ainoa veikkausten palautuspiste, joten siellä oli senkin takia käytävä kaikkien veikkausta harrastaneiden kyläläisten. Leikkolassa on toiminut myöskin alakoulu 40-50 lukujen taitteessa

OTK:lainen osuusliike (E-liike). Rakennettu 1920. Kaupanpito lopetettu 1980 - luvulla. Viimeinen myymälänhoitaja Oiva Kela. Rakennus on ollut vapaa-ajan asuntona siitä saakka. Nyt on käynnissä laajamittainen peruskorjaus.

Yleinen uimaranta ja venesatama. Rannassa sijaitsee myös Melalahden kalkinpolttoon liittyvä kylämonumentti. Tärkeä paikka tavaroiden ja ihmisten liikkumisen kannalta aina 50-luvun lopulle saakka. Tälle rannalle ovat ensimmäiset vakituiset Melalahden asukkaat rantautuneet 1552. Takana oli raskas ja pitkä matka aina Etelä-Savosta saakka. Rannasta on lähdetty kirkkomatkalle Paltaniemelle tai vaikkapa Amerikkaan asti parempaa elämää hakemaan. Ennen rautatien tuloa vesiliikenne oli kätevin tapa kuljettaa tavarat ja ihmiset kaupunkimaihin. Ensimmäiset konevoimalla kulkevat alukset olivat höyrylaivat Salo I ja II jotka liikennöivät Oulujärvellä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Viimeisin liikennöitsijä Melalahden ja Kajaanin välillä oli Leivolan Iikka (Huusko). Hän liikennöi aluksi Ukko moottorilla ja viimeinen alus oli Hyrsky. Iikka lopetti liikennöinnin 1950 – luvun loppupuolella. Nykyiseen muotoonsa rannan on rakennellut Ympäristökeskus ja Paltamon kunta. Myös Jakokunnalla on ollut suuri merkitys rakentamisen rahoittajana.Rannasta on muodostunut suosittu kokoontumispaikka paikallisille asukkaille ja kesävieraille. Rannan kodan piipusta tuprahtelee usein savua sen merkiksi, että sisällä vietetään aikaa perheen tai ystävien kanssa. Myös perinteiset Melalahden juhannusjuhlat järjestetään rannassa. Keijo Korhosen kirjoittamien Melalahden historiaan liittyvien juhannusnäytelmien itseoikeutettuna esityspaikkana on ollut ranta. Näytelmät ovat parhaimmillaan keränneet jopa 500 henkeen nousevia yleisömääriä.Rannassa ovat sijainneet aiemmin myös saha ja mylly. Ranta on ollut kokoontumispaikka. Rannassa on myös vaja, jossa säilytetään Melalahden tervavenettä. Vene on rakennettu 1990-luvun puolivälissä kylän isäntien toimesta talkoilla kansalaisopiston kurssilla.

Saari venesataman edustalla. Puolet saaresta omistaa Jakokunta. Rapilan Timpan (Timo Leinonen) mukaan Varissaaressa olevat kaivannot olisivat kalkinpolttouunien pohjia. Näin voisi hyvinkin olla, sillä saaren luoteispäässä on rantakivikossa paljon kalkkikiveä, joten raaka- aineet ovat olleet käden ulottuvilla. Kerrotaan, että Kajaanin linnan rakennuskalkit olisi poltettu Melalahdessa. Poltettiinko ne juuri Varissaaressa – sekin voisi olla mahdollista. 1990 – luvun puolivälissä saareen rakennettiin laavu ja nuotiopaikka, jotka ovat olleet ahkerassa käytössä.

Ainoa Melalahden rantamilla tunnistettavana säilynyt tervahaudan pohja. Kuka on polttanut ja milloin, ei ole tiedossa. Haudan pohja sijaitsee Jussilanmäen talojen (Valtala) maalla, joten tervan polttajat lienevät olleet niistä taloista. Tervalla on ollut suuri merkitys myös melalahtelaisten toimeentulon kannalta 1800-1900 vuosien vaihteessa, jolloin tervan poltto Kainuussa oli yleisintä. Tosin viljavat ja hallalta suojaisat viljelysmaat ovat tarjonneet muuta Kainuuta paremmat toimeentulon mahdollisuudet myös maanviljelystä ja karjanhoidosta.

Ellukan lampi Melalahden koilliskulmalla on syvä ja jyrkkärantainen, lähdemäinen lampi joka on yhteydessä Oulujärveen kapean puron kautta. Vesitalous paljolti todennäköisesti pohjavesien varassa. Lammen rantoja ympäröi Ellukan lehtojensuojelualue. Lehto on pääasiassa lehtipuuvaltaista vanhoista hakamaista metsittynyttä lehtoa. Eteläosassa on järeää kuusikkoa. Kasvillisuus on rehevää Pohjois-Suomalaista lehtokasvillisuutta. Alueella esiintyy useita uhanalaisia kasvilajeja. Ellukan lehdon kasvillisuutta on kartoitettu jo 1920 – luvulla. Alueella on tavattu mm. neidonkenkä. Suojelualue on perustettu 1990 – luvun lopulla.

Antinlahti on vanha jo isossajaossa perustettu tila. Lieneekö ollut ensimmäinen perustettu tila, koska sen rekisterinumero on 1. Tarina kertoo, että Antinlahdessa on ollut asukas, joka on löytänyt hopeapitoista kiveä ja osannut rikastaa hopeaa. On olemassa hopeapikari, joka uskotaan valmistetun ukon omasta hopeasta. Vielä 50 – luvulla Antinlahdenkankaalla pyhänseutuina käveleksi nuoria miehiä lapiot olalla ja hakivat Antinlahden ukon hopeakaivosta. Löytymättä se on vieläkin. Antinlahti liittyy myös kansallisrunoilijamme Eino Leinon nuoruuteen. Nuori Eino ystävystyi Antinlahden talonväen kanssa niin, että vietti paljon aikaa kesälomillaan Antinlahdessa. Einoa veti Antinlahteen paitsi ystävyys talonväen kanssa, myös sirkeäsilmäiset talon piiat. Leino koki jopa huonoa omaatuntoa talonväen yltäkylläisestä ystävällisyydestä, koska usein kävi niin, että vieraan tullessa taloon, lopetti talonväki talon työt, jopa heinänteon parhaimpina poutapäivinä, jotta voisivat viettää aikaa ja seurustella mieluisan vieraan kanssa. Talon vanhassa rantasaunassa omistajien olettaman mukaan on löylyn kourissa ähissyt itse Eino Leino.

Maalaisliiton/Nuorisoseuran talo. Rakennettu 1920 ja purettu 1980-luvun lopulla. Talon purki Järvelän Pekka (Huusko). Talossa järjestetty aikanaan monenlaisia juhlia. Ollut näytelmä, tanhu, ja opintokerhojen kokoontumispaikka. Vielä 1960 – luvulla esitettiin elokuvia, ja oli Melalahden Viilettäjien (urheiluseura) hiihtokilpailujen pitopaikkana. Ollut 40-50-luvulla myös alaluokkien kouluna.

Rakennettu 1919-1922. Talossa järjestetty tansseja, vappujuhlia ja elokuvaesityksiä. Myös monenlaista näytelmä ja opintokerhotoimintaa. 60-luvulle saakka Osuuskauppajuhlat keräsivät suuria yleisömääriä. Juhlat järjesti nimensä mukaisesti osuuskauppa (Osula) Juhlassa oli monenlaista ohjelmaa. Joskus saattoi olla korkeatasoisiakin ohjelman esittäjiä. 70-luvulle saakka Melalahden työväentalo oli laajalti tunnettu ja suosittu tanssipaikka. Kuuluisimmat tanssit olivat joulun väliyön ja pitkänperjantain tanssit. Missään muualla Kainuussa ei ollut tansseja noina iltoina ja yleisöä oli tansseissa ympäri maakuntaa. 90-luvun loppupuolella talossa toimi vuokralaisena Jaakkolan Karin (Tervonen) Melalahti talo-yritys kesäkahvilana ja elintarvikekioskina. Pantiinpa joskus lauantai-iltaisin jalallakin koreasti. Karin lopetettua toiminnan työväenyhdistys myi talon yksityiselle ja talo on tätä nykyä yksityisasuntona. Melalahden työväen talo on rakennettu 1916 - 1922. Raappananmäestä (Koljolan saari) Juuso Tervonen möi tukit työväenyhdistykselle. Yhdistyksen lakkauttamisen (1930) jälkeen rakennus tuli kunnan omistukseen. Tällöin rakennus on toiminut kansakouluna ja siinä on ollut myös opettajan asunto. Sotien jälkeen (1940-luvulla) rakennus tuli jälleen työväen yhdistyksen omistukseen.

Louhittu kalkkia vielä 1920-luvulla todennäköisesti paperiteollisuuden tarpeisiin. Aiemmin varmasti myös muurauslaastin valmistukseen. Louhoksen vastarannalla Melajoen pohjoispuolella on Hautaniemi jossa kalkkia luullaan poltetun. Louhinnan loppuaikoina kiviaines on todennäköisesti kuljetettu proomuilla Kajaaniin, jossa loppuvalmistus on tapahtunut teollisesti. Kuljetus Kajaaniin on tehty veneillä, myöhemmin proomuilla louhoksen ollessa Kajaani Oy:n käytössä v. 1918 - 1921.

Koulutien haarassa sijaitseva kuusi. Kuusen alimpien oksien kerrotaan ulottuneen maahan saakka niin, että sen alle muodostui suojaisa piilo. Kuuseen liittyen kerrotaan tarinaa lähitalon pojasta, joka oli ihastunut tyttöön. Tyttö ei ollut vastannut ihastukseen. Kerrotaan, että poika olisi nähnyt tytön menneen kuusen alle toisen pojan kanssa ja suuttuneen tästä. Suutuksissaan hän olisi katkonut kuusen alimmat oksat, jonka jälkeen kuusen alla ei enää ollut suojaisaa paikkaa nuorille pareille.

Kahden aitan ryhmä, josta vuodelta 1760 peräisin oleva vanhempi aitta on saanut Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven.

Pyykkipalsta on jaettu useiden melalahtelaisten osakkaiden kanssa. Palstalla on kukin voinut käydä pesemässä pyykkinsä. Palstalla on pieni lammikko, josta on saatu vettä pyykinpesuun.

Helluntaiseurakunnan rukoushuone toimi Melalahdessa 50-60 -luvuilla. Vilkkaasti toiminut rukoushuone sijaitsee Kataja-aho nimisellä tilalla. Rukoushuoneen saarnaajana toimi Sulo Pylväs. Sulon veljestä kerrotaan, että Viljam olisi olisi toiminut esikuvana Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan Rokalle.

Myllypuron koskessa on aikojen saatossa sijainnut useampia myllyjä.