Vuonna 1909 toimintansa aloittanut Kainuun Opisto on Kainuun ainoa kansanopisto, jolla on ollut suuri vaikutus ei vain Mieslahdessa ja Paltamossa, vaan koko Kainuussa. Opiston nykyinen päärakennus on vuodelta 1983. Tänä päivänä opiston pihapiirin vanhin rakennus on vuonna 1927 valmistunut Anttila, joka on toiminut oppilasasuntolana. Anttilan yhteyteen rakennettiin lisäosa 1952. Pihapiirissä sijaitsee lisäksi muun muassa Pirtti. Pirtti on rakennettu alunperin pesu- ja saunatilaksi 1946. Lisäksi se on toiminut yksityisasuntona ja nykyään vuokrattavana kokoustilana. Lisäksi opiston pihapiirissä sijaitsee talvi- ja jatkosotiin lähteneiden muistomerkki.

Jääkärimajuri J.L. Rusasen kotitalo. J.L. Rusanen oli tunnettu sotilas, kunnallispoliitikko ja urheilumies.

Rannassa, WC

Laavu, nuotiopaikka ja WC.

Mieslahden urheilukenttä on Kainuun vanhimpia urheilukenttiä. Mieslahtelaiset kutsuvat kenttää Urkin-kentäksi, koska tuleva presidentti Kekkonen tuli usein Mieslahden rantaan laivalla ja siitä kentälle harjoittelemaan. Kentän yhteydessä sijaitsee myös valaistu latu ja hyvinvointipolku.

1900-luvun alussa rakennettu Kuhaniemen torppa sijaitsee Mieslahden rannan tuntumassa, mihin se on siirretty rautatien toiselta puolelta. Torpan yhteyteen kuuluu rantasauna.

Kota, pukuhuoneet ja WC.

Mieslahden koulun vanha puoli valmistui 1912 ja uudempi puoli 1959. Koulutoiminta alkoi kylässä 1909 ja päättyi 2002.

Tuomelan tilan 1930-luvulta oleva paja, joka on edelleen täydessä käyttökunnossa.

1950-luvulta peräisin oleva vanha pärehöylä.

Mieslahden metsästysseuran metsästysmaja.

Miesjoen rannalla on sijainnut 1900-luvun alkupuolella tiilitehdas jonka tiiliä on käytetty mm. Kajaanin seminaarin rakentamiseen.

Palkkuutietä pitkin on kuljetettu tervaa rantaan. Tervatynnyreitä kiinnitettiin puilla kaksi tynnyriä peräkkäin hevosen perään, mitä nimitettiin palkkuuksi. Tällä tavoin vältettiin tyhjien ajopelien veto rannasta takaisin kotiin päin. Palkkuutiet kulkivat osin muita teitä pitkin, osin polkuja pitkin muodostaen oman reitin rannalle, jossa tynnyrit siirrettiin tervaveneisiin, paltamoihin.
Mieslahden pururadan läheisyydessä olevaan kiveen on kaiverrettu vuosiluku 1849. Tarina vuosiluvun takaa ei ole tiedossa, mutta kertomuksen mukaan kiveä kutsutaan vankikiveksi. Kulkureitti rantaan on mennyt kyseisen kallion ohi ja kerrotaan, että erään kerran tuota reittiä on oltu kuljettamassa vankia. Matkan varrella on pysähdytty ja vanki on odotellessaan kaivertanut kyseisen vuosiluvun kiveen.

Historiallisen ajan raudanvalmistuspaikka.

Kainuun Opiston rehtori Tuomo Ruuttunen toi kokkoperinteen Mieslahteen Keski-Pohjanmaalta. Ensimmäisen kerran kokkoa poltettiin pääsiäisenä 1994.

Ilmatieteen professori Jaakko Keräsen kotitalo. Veikkolan pihapiirissä on 1800-luvun lopulta oleva luhtiaitta. Talo piharakennuksineen on suljettu kolmelta sivulta. Jaakko Keräsen äiti tunnettiin kansanparantajana.

Toiminut kestikievarina.

Mieslahtelaiset irtautuivat Paltamon pohjoispiirin Nuorisoseurasta 1907 ja perustivat oman seuransa. Ensimmäinen esimies seuralla oli Frans August Keränen. Seuratalo kylälle valmistui 1916 kansanopiston alapuolella Oulu-Kajaani maantien varteen. Talo nimettiin Tenholaksi. Tulipalon ja tyhjillään olon jälkeen rakennus purettiin 70-luvun lopulla.

Harjoitusravirata on Paltamon hevosystäväinseuran rakentama ja ylläpitämä. Radan pituus on 938 metriä.

Kerrotaan, että Konrad Hollo löysi Suomen suurimman jokisimpukan helmen ja osti Alatalon siitä saamallaan hinnalla. Helmen ostaja tarinan mukaan olisi ollut Hella Wuolijoki.

Mieslahdelta löytyy paikka, jonka kerrotaan olevan niin sähköinen, että sinne mennessä hiukset nousevat pystyyn. Tarinan taustalla on mahdollisesti sääprofessori Jaakko Keräsen alueella tekemät magneettisten pisteiden kartoitukset.

Entisaikoina useammasta rikoksesta saatettiin langettaa kuolemantuomio. Kainuussa toimi alkuun Kajaanin ja Oulun linnojen yhteinen pyöveli, mutta vuodesta 1665 Kainuulle nimettiin oma pyöveli. Pyövelin tehtävänä oli laittaa toimeen kuolemantuomiot mestaamalla, hirttämällä tai polttamalla. Kainuuseen vuonna 1665 muuttanut Yrjö Heikinpoika Reinikka vältti ilmeisesti oma tuomionsa ryhtymällä pyöveliksi. Asuttuaan alkuun Kajaanissa, hänelle annettiin asuttavaksi autiotalo Ristijärveltä, jonka jälkeen hän muutti vielä Mieslahden Kivipurolle. Ilmeisesti pyövelin asunnon etäinen sijainti Kajaanin linnasta johtui kaupunkilaisten karsastavasta suhtautumisesta hänen ammattiaan kohtaan. Pyövelin talo on jo purettu, mutta talon paikka sijaitsi Heikkisenjoentien varrella.

Mieslahden toinen tiilitehdas perustettiin 1952 Tirronniemen läheisyyteen. Useamman osakkaan omistaman tehtaan tiilien laatu ei kerrotun mukaan ollut tarpeeksi hyvää ja tehdas lopetti toimintansa 60-luvun aikana.

Vanhimpia tiloja Mieslahdessa. Kokonaisuuteen on kuulunut yli 20 rakennusta.

Pirunpesä sijaitsee Posti-Kallen reitin alkupäässä muutaman kymmenen metriä polusta sivuun. Kallioon syvälle kulkeva kolo on kulkenut pirunpesän nimellä kylän lapsien keskuudessa pitkään ja sitä on käyty ihmettelemässä ohi kulkiessa.

Junkkari ja Valtala on kahden talon vaara-asutus, jossa karjakuja jakaa pihan. Valtalan puoleinen osa on lähempänä vaaran lakea, jonne piha avautuu. Vaaralla on sijainnut kaksikerroksinen vilja-aitta, kaksi pientä aittaa, jotka on yhdistetty katolla ja rinteessä riihi (Junkkarin puolella). Valtalan puolella on ollut talli ja navettarakennus.Rakennuksia ovat ympäröineet pellot.

Ukkola on alun perin ollut savupirtti, jota on laajennettu myöhemmin kamariosalla.